Sataa

Aamu oli kaunis, iltapäivällä alkoi sade. Mies on lähdössä kauppaan ostamaan ”terveyttä edistäviä” tuotteita kuten suklaata (sokeritonta) ja jäätelöä.

Ompelin kesän aikana muutaman tunikan ja mekon, pussukoita ja penaaleja mielessäni seurakuntien yhteisöpäivä Larsmossa. Se päivä on tänään, mutta flunssa esti lähtöni. Liekö syynä liiallinen pomppiminen vesilätäköissä kuten Krisse leikkisästi ehdotti.

Kukan taimia olen myös juurruttanut ja kasvattanut. Sain onneksi tavarat lähtemään Krissen ja Peken mukana Larsmoon, vaikka itse jäinkin huilimaan.

Hyvä että jäin, olo on selkeästi tukkoinen. Illalla ja tänä aamuna olen pureskellut ja niellyt valkosipulin kynnen – tiskipöydän reunasta kiinni pidellen. On niin tuhtia ainetta!

Ehdotin helpon omenapiirakan tekoa, mutta mies kielsi sen minulta. Hyvä mies, estää minulta enimmät tyhmyydet.

Tässä nyt vaan ”lääkkeitä” odottelen ja lepäilen. Aamulla, jos Herra suo, toimin messussa kanttorina klo 9.30 Laivakatu 7:ssä. Tervetuloa muutkin!

Herra, sinun edessäsi on kaikki minun halajamiseni, eikä minun huokaukseni ole sinulta salassa.

Mainokset

Aamun raikkaus!

Hyräilin jotain virttä kävellessäni töihin aamulla. Mikään ei voittane syyskesän aamun raikkautta. Ellei sitten varhaisen kevään aamun ihanuus…

Töissä on suloisia lapsosia. Aika jonka lapset viettävät hoidossamme on parhain osa päivää. Herra suokoon, että osaamme hoivata ja rakastaa heitä niin, että lapsilla on turvallinen ja hyvä olo. Siihen pyrimme!

Vielä muutama murunen nukkuu, osa jo leikkii. Pian välipalalle.

Siunatkoon meitä kaikkia kolmiyhteinen Jumala, Isä, Poika ja Pyhä Henki.

Vikingan ranta

Olen uinut parina iltana Vikingan rannassa, joka on Palosaarella, aika lähellä kotia.

Työni on alkanut ihan hyvin, etukäteisjännitys oli melkoinen. Ja ilmeisesti takauma rankimmalta elämänjaksoltani aiheutti painajaisen yöllä. En ollutkaan muka mennyt töihin, vaan hortoilin jossain kaupungilla. Hohhoijaa.

Nyt lähden kuitenkin kävelemään työpaikalle, eilisaamun raikkaus mielessäni. Ja pienten lasten ilo, kun tulevat syliin, se rohkaisee.

Iloa päivääsi, arvoisa lukijani!

Etelässä lomalla

Olin tilannut junaliput. Pasilassa vaihto, jatkolippu Espooseen. Hotellin varasin Tapiolasta.

Helppo nakki. Vaihdamme Pasilassa ja ennen Espoota hyppäämme Tapiolassa pois. Hotelli on aseman vieressä.

Minulla oli alitajuinen ajatus, että voimme kokea pienen seikkailun, mutta en uskonut niin käyvän kuitenkaan. Kävi kuitenkin.

Homma ei mennyt kuten kuvittelin. Hyppäsimme Pasilassa junasta ja viestitin Jurgenille, kannattaako meidän junailla Espooseen asti, kun en löydä Tapiolan asemaa.

Hmmh. Tapiolaan EI MENE JUNAA, sanoi poika. Menkää junalla Hesaan ja sieltä metrolla Tapiolaan.

Glup. Kipitimme portaita ylös alas monta kertaa päästäksemme Hesan junaan. Se ehti aina lähteä ennen kuin ehdimme siihen. Kun viimein olisimme ehtineet, JUNASSA EI LIPUNMYYNTIÄ. (Loppui kai viime vuonna.)

Viimein löytyi lipunmyyntiautomaatti ja sitten myös juna. Metrokin löytyi. Mies ei vaikuttanut kovin luottavaiselta osaamiseni suhteen. Miksiköhän? Mehän selvisimme Tapiolaan! Hotellikin, se (metro)aseman vieressä oleva löytyi, kunhan olimme tehneet pari sakkokierrosta. Kysyvä (= allekirjoittanut) ei tieltä eksy, loppuviimein.

Tänään sitten surfailimme metrolla ja bussilla pojan perheen luo ja iltasella takaisin. Mies oudon epäluuloisena, onko suunta oikea. Itse esitin itsevarmuuden perikuvaa, hämäyksen vuoksi.

Tyttären perhekin saapui maisemiin jo tänään ja lapsukaiset pääsivät leikkimään. Ainokainen poikanen, siskojen ja tyttöserkkujen ympäröimä Tiitiäinen, sai olla leikissä vauva, rusetit hiuksissa.

Huomenna sitten ristiäisjuhla, vielä kerran metro-bussireissu, mutta kotiin päin lähdemme junalla huomisiltana. Siihen asti: siunattua lauantaiehtoota, arvoisa lukijani!

Matkalla

Kesäloma alkaa olla putkessa viimeistä silausta vailla. Huristelemme junalla Espooseen, sunnuntaina nuorin lapsenlapseni saa kasteen ja liitetään Jumalan seurakuntaan. Juhlapäivä. -Alakuva: kotona työpöytä jäi vaiheeseen, kissoja putkahtelee!

Kesämme on ollut työn- ja ilontäytein en. Muuttoja, siivoamista, sisustamista ja sukulointia. Lepäämistä ja tutustumista toinen toiseemme miehen kanssa. Hyvä ja siunattu kesä.

Eilen kävimme mustikkametsässä. Olimme vain tunnin, sillä Saarukan piti joutua päiväunille. Ehdin poimia noin 6 litraa, marjoja oli paikoitellen runsaasti.

Emme ehtineet syödä eväitä metsässä, joten nautimme ne kotipihalla. Siis sen jälkeen kun Petronius toi eväskorin, joka oli jäänyt heidän autoonsa. Sillä välin ehdin melkein puhdistaa mustikat. Tuuli oli puuskittaista ja odotin kunnes tuuli kävi ja vei roskat lennosta.

Illemmalla Saarukka tuli meille leikkimään ja monenlaista hauskaa ehdimme touhuta. Liimailla ja käyttää saksia, tehdä palapeleja ja leikkiä ankoilla.

Yhden hauskan tekemisen haluan suoda pikku neideille, ja se on omasta kannusta maidon kaataminen mukiin. Maidon kulutus on huomattavasti innokkaampaa, sillä onhan itse kaadettu maito tai vesi parempaa kuin toisen kaatama, sen ymmärtää lapsikin.

Ennen Saarukan lähtöä luimme Isä meidän – Saarukka istui kädet ristissä sylissäni. -Alakuvassa miehen paras kaveri

Me jatkamme matkaamme iloiten ja onnellisina. Jumala on ollut meille hyvä! Siunausta päivääsi, arvoisa lukijani!

Päänsärkyä

Eilen kävelimme asemalta kotiin. Minulla oli noin 12 kg tavaraa, mutta kotiin me selvisimme.

Parvekepersiljaa! -Tänä aamuna pyöräilimme reilun 3 km päähän markettiin ja toimme ruokatavaraa. Paluumatkalla jo oli hyvin helteistä.

Sipulisato parvekkeella sekin. -Liekö eilisestä raahailusta, matkan rasituksesta vai helteestä johtuvaa, mutta koko päivän päätäni on särkenyt. Panadolia olen nakellut tasaisin väliajoin, nukkunutkin iltapäivällä, mutta olen aika lailla poissa pelistä.

Varjostettu olohuoneemme. -Katsoimme Areenasta uusimman Poirotin, mutta sekin piti keskeyttää päänsärkyni takia välillä. Mies lähti käymään lähikaupassa, syömme jotain suolaista. Helteellä juomista ja suolan tarvetta ei sovi unohtaa.

Huomisaamuna kirkkoon, jos Herra suo ja olemme terveitä. Siunattua hellepäivää, arvoisa lukijani!